Migreeniä ei voida parantaa, mutta sen oireita voidaan tehokkaasti hallita. Migreeni ei ole henkeä uhkaava sairaus, mutta se on kallis sairaus niin yhteiskunnalle, työnantajille kuin potilaalle itselleenkin. Migreenin tarkkaa syytä ei vielä tiedetä, mutta geneettisestä taustasta kertoo sille tyypillinen suvuttainen esiintyminen.

Useat migreenistä kärsivät potilaat tarvitsevat estolääkitystä. Tutkimusten mukaan jopa 38% migreenipotilaista tarvitsisi estolääkitystä, mutta vain 3-13% käyttää niitä.

Estolääkitys valitaan aina potilaan kokonaistilanne huomioiden, eikä mitään yksittäistä parasta lääkettä estolääkkeeksi ole osoitettu. Toisinaan voidaan myös joutua käyttämään useamman estolääkkeen yhdistelmää parhaan tuloksen saamiseksi. Estolääkkeen vaikutuksen arviointi vie aikaa. Vasta kolmen kuukauden käyttö riittävällä annoksella varmuudella osoittaa estolääkkeen tehokkuuden tai tehottomuuden. Usein virheenä estolääkekokeiluissa onkin liian nopea lääkkeen kokeilun lopetus, jolloin annos jää matalaksi ja vaikutuksella ei ole aikaa tulla esiin. Toki hankalat haittavaikutukset katkaisevat estohoitokokeilun joskus parin viikonkin kuluessa. Haittavaikutuksen usein kuitenkin väistyvät parin viikon lääkekäytön aikana, joten lääkekokeilua ei kannatta lopettaa liian ajoissa.

Estolääkekokeilun tarkoituksena on pyrkiä kohti suurinta siedettyä annosta tai annosta, joka selkeästi rauhoittaa migreenin. Migreenin rauhoituttua 3-6 kuukauden ajaksi, voidaan estolääkeannosta alkaa keventämään kohti pienintä annosta, joka pitää migreenioireet poissa. Joskus estolääke voidaankin ajoittain lopettaa tilanteen rauhoituttua ja aloittaa uudestaan tilanteen hankaloituessa.

Estohoidon tavoitteet

Estolääkkeen tavoitteena on vähentää migreenikohtausten esiintymistiheyttä, vakavuutta ja kestoa. Lisäksi estolääkkeen myötä akuuttilääkityksen teho usein paranee. Kokonaisuutena toimintakyky ja elämänlaatu selkeästi parantuvat. Parhaimmillaan työkyky selkeästi kohenee, mistä johtuen työnantajankin tulisi olla kiinnostunut siitä, että potilas saa parasta mahdollista hoitoa migreeniinsä.

Yleensä migreenitutkimuksissa hyvänä lääkevasteena pidetään kuukausittaisten migreenikipupäivien puolittumista. Toisaalta jo 30% vähennys oirepäivissä on hyvä tulos. Toisaalta tärkeämpää voi olla kristallin kirkkaiden oireettomien päivien lisääntyminen, kivun voimakkuuden keventyminen tai kokonaisoireiston helpottaminen.

Migreenin estohoitomuotoja

Migreenin estolääkkeenä voidaan käyttää esimerkiksi beetasalpaajia, kalsiumkanavasalpaajia, angiotensiinikonvertaasientsyymiestäjiä, angiotensiini II –reseptorin salpaajia, antidepressantteja (erityisesti trisyklisiä, venlafaksiinia ja duloksetiinia) ja antikonvulsantteja (epilepsialääkkeet). Kroonisen migreenin kohdalla myös botuliinitoksiini on mahdollinen estohoito. Lisäksi markkinoille on tullut neurostimulaattoreita, joiden osalta tutkimusnäyttö ja kokemus on tosin vielä vähäistä. Esimerkiksi noninvasiivinen vagushermostimulaatio vähentää trigeminustumakkeen glutamaattitasoja, mikä edelleen voi saada aikaan migreenin helpottumisen niin akuuttihoitona kuin estohoitonakin.

CGRP järjestelmään vaikuttavat monoklonaaliset vasta-aineet ovat uusi ja mielenkiintoinen migreenin estohoidon menetelmä. 1.4.2019 alkaen KELA korvaa neurologian erikoislääkärin tekemän B-lausunnon perusteella haettuna näitä lääkkeitä. Vaatimuksena on migreenin esiintyminen kolmen edellisen kuukauden aikana keskimäärin 8 vuorokautena kuukaudessa. Lisäksi on pitänyt kokeilla aiemmin kahta tablettimuotoista migreenin estolääkettä. 3kk kohdalla arvioidaan vastetta ja hyvän vasteen tapauksessa migreenipäivien määrä on puolittunut. Hyvän vasteen tapauksessa voidaan hoitoa jatkaa. Huonon vasteen tapauksessa on järkevää testata loput CGRP vaikutteisista estolääkkeistä. Teen lausuntoja näiden hoitojen suhteen hoitoon soveltuville potilaille.

Migreenin osalta mahdollisuuksia on runsaasti. Mitään yksittäistä ylivertaista hoitoa ei ole tarjolla, mutta pitkäaikaisen ja määrätietoisen hoitokokeilun kautta jokaiselle löytyy lopulta se sopivin lääkitys, jolla migreeni saadaan pysymään kurissa. Myös raskaana oleville on olemassa keinoja migreenin hallitsemiseksi, vaikka raskaus merkittävästi rajoittaakin lääkehoitomahdollisuuksia.

Migreeniä pitäisi hoitaa samalla innolla, voimakkuudella ja tarmolla kuin ms-tautia tai epilepsiaa.

1. Arviokäynti

Ensimmäisenä askeleena varaa minulle vastaanottoaika. Suosittelen varaamaan 60 minuutin ajan, niin ehdimme käymään ensimmäisellä käynnillä kiireettömästi kaiken tarpeellisen migreenin hoidon kannalta läpi.

Vastaanotolla varmistamme migreenisi diagnoosin ja tarvittaessa ohjelmoimme sinulle tarvittavat jatkotutkimukset, esimerkiksi pään kuvantamisen MRI:llä. Tarkistamme, että akuutti lääkityksesi on parhain päänsärkysi esiintymismuoto huomioiden. Lisäksi arvioimme ja tarvittaessa aloitamme ensimmäisen estolääkekokeilun tai optimoimme olemassa olevaa estolääkitystä.

2. Kontrollikäynti

Rauhallisessa migreenissä noin 1-3 kuukauden kuluttua ensikäynnistä arvioimme migreenihoidon tilanteen. Ensimmäisen estolääkkeen osalta arvioimme lääkkeen annosnoston tarpeen sekä lääkkeen haittavaikutukset suhteessa hyötyihin. Tarvittaessa harkitsemme estohoidon tehostusta kombinoimalla toinen estohoito tai vaihtamalla hoitoa.

Niin kauan kunnes tilanne saadaan rauhoittumaan, etenemme kuitenkin alkuvaiheessa tiheammin kontrollein, tavoitteenamme saada migreeni rauhoittumaan ja elämänlaatu ja toimintakyky nousemaan. Hankalamman migreenin osalta voimme olla vastaanotolla, puhelimitse tai sähköpostitse yhteydessä viikoittain kunnes tilanne rauhoittuu.

3. Seurantakäynti

Migreenitilanteen rauhoittuessa kontrelleja voidaan harventaa. Seuraava kontrolli tilanteen rauhoittuessa voidaan sopia 6-12 kuukauden kuluttua. Migreenin osalta tilanne vaihtelee ja voi välillä hankaloitua tai rauhoittua. Tärkeää on huonon vaiheen alkaessa tietää avun olevan lähellä. Rauhallisessa vaiheessa pyrimme estolääkkeiden osalta minimitasolle.